Ei ollu tulos

nimittäin matkailujuttuu. Ei oo motii, ei irtoo, ei oo paloo, kyl tyä tiiätte. Ehkä sitten huhtikuussa taas, nyt on nimittäin edessä parin viikon Suomen loma. Pari asiaa nyt tuli kuitenkin mieleen, bloggailaan ny tännekin jotta saadaan meininki pysymään nuivana.

-Suunnistushammasta on ruvennut taas kolottamaan, näin yhden etelärinteen sulana. Sitten joulukuun ei ole lajia tullutkaan harrastettua, eikä täällä Norjassa edes karttoja ole katseltu kun karttamapit on jääneet kotiin. Noh, pääsiäisenä sitten taas, Karlskonaan vai mikä se oli on leiri varattu. Kuulemma legendaarinen KR tulee myös seudulle leireilemään, pitää varmaan ottaa nimmarivihko mukaan, ja kamera, jos vaikka pääsis jonkun staran kanssa kuvaan. Se olisi kyllä kaltaiseni keski-ikäistyvän kuntosuunnistelijan kauden kohokohta. Ja voihan niitä huippuja nähdä pääsiäislauantain Elitserienissäkin, itse ajattelin osallistua Öppetiin jos joku tarpeeksi helppo rata löytyy.

-Kun aurinko paistaa, ja se lämmittää keväiseen tapaan, ja on hankikanto, ja tällaisia päiviä on yksi tänä keväänä ollutkin, niin jos ei täällä ole parasta missään hiihtää, niin sitten ei ole, ja siellä missä on parasta missään, on sitten aika hälvetin hyvä hiihtää. Parit kuvat todisteeksi, noihin ku lisäätte mielessänne hankikannon ni ruvetaan olemaan lähellä viime sunnuntain keliä:

MM - patruunanamäen miehiä

Nuivan maanantain nuiva päätös on taas täällä. Tervemenoa, seuraavat jutut voi tälläkin viikolla jättää lukematta: hallikauden tuloksia - peruskestävyystestit - tuplaespresso & eplekake - Thriller - kornerissa suurmies E.C. Dahls. Ja sitten mennään, fasten your seatbelts, lähteenä aina luotettavat suunnistusblogit:

Leangen Ishallen, 3000m, Francois Gonon 8.37 (ekvivalentti 10km 31.13)
Leangen Ishallen, 3000m, Tuomas Mattila 9.27 (ekvivalentti 10km 34.14)
Pirkkahalli, 1500m, Timo Saarinen 4.26 rennosti (ekvivalentti 10km 34.22)
Any given day missä nyt päättää startata, 10km, Tuomo Mäkelä <32min
St. Moritz, 10km, Kenenisa Bekele 37min hiihtojumissa
Mokran PK-testi, 7,7km, Janne Weckman 34.40 (ekvivalentti 10km n. 35min)

Sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä blogistikko on oikeassa, kunhan hiihtojumi aukeaa juilii Kenenisa taas alle 27min kymppejä ja Milan pitkällä yöllä viitisen minuuttia Nordbergia pataan. Ja siis ekvivalenttikympit on siis laskettu McMillanin juoksuvauhtikalkulaattorin avustuksulla, se löytyy internetistä ja on siis totta. Siis.

Pakko kyllä myös ihailla kartoitusprofessori Weckmanin väsymätöntä työtä harjoittelun saralla. Uusin innovaatio, PK-testi on suorastaan nerokas. Professorin suuria ajatuksia ei ulkomaantoimitus maisterispohjallaan varmastikaan syvällisesti ymmärrä, mutta insinöörijärjellä keksintö on brilliantti. Normaaliin testijuoksuunhan liittyy monia huonoja puolia: se aiheuttaa fyysistä pahaa oloa ja hengen ahdistusta, lihakset voivat mennä jumiin, liian kovana reeninä se voi sysätä kohti ylikuntoa ja toisaalta jos siihen passailee voi kysyä kärsiikö muu harjoitusohjelma liikaa. Kaiken tämän voi välttää juoksemalla testijuoksut vakioidulla PK-sykkeellä, josta voi sitten arvioida kunnon kehitystä! Kysyn vaan, miten kukaan ei tätä aiemmin keksinyt, esim. silloin hullulla kahdeksankymmentäluvulla jolloin kaikki juoksi kerran kuussa Pirkkolan 18km alle tuntiin. Se oli niin turhaa.

Jaahas, mutta pitäähän sitä parit kahvilakuvaukset laittaa taas eetteriin. Baklandet Skydstation:in talossa sijaitsee söpö pikku kahvila, josta saa itse jauhettua kaakaota, joka lämmittää mukavasti kylmän pakkaspäivän puraistessa poskia päiväkävelyllä joenvarressa. Solsidenin Choco Bocoon taasen kannattaa pistäytyä perhosen kokoisen räntälumen viuhtoessa valkoisenä seinänä päin näköä. Ota kirja mukaan, tilaa tuplaespresso sekä suussasulava eplekake ja irtaudu ympäröivästä maailmasta lämpimien tiiliseinien sisällä.

Ja vielä, jos kahviloissa tai baareissa käynti ei enää napostele, nähtävyydetkin on nähty ja lepopäivä, voi aina pistäytyä eläviin kuviin. Prinsen Kino ja Nova Kinosenter palvelevat tällä sektorilla, tarjonta on ihan hyvä. Kävinkin katsomassa Shutter Islandin, piti otteessaan koko kaksituntisen ajan. Tykkäsin, oli sitä trillaavinta trilleriä kyllä alusta loppuun, eikä missään vaiheessa ennalta arvattava. Jos joku haluaa kokeilla kanttiaan, vuokratkoon kelan ensi lokakuussa ensimmäisen syysmyrskyn aikoihin, ja menköön katsomaan yksin pimeälle mökille, mielellään saareen mikäli vain mahdollista. Hoh-hoijaa, onpahan taas juttua laidasta laitaan, noh kornerit vielä.

Korneri

Erich Christian Dahls, siinäpä oli mies paikallaan. Patruunasmäen miehiä näet. Perusti panimot, auttoi köyhät, pisti työväenliikkeet pystyyn, oli rikas muttei sika, og så videre.

Erich syntyi kauppiasperheeseen 1814 Trondheimissa. Isä Eric kuoli jo EC:n ollessa seitsemän vanha, ja konfirmaation jälkeen lähti EC britteihin Green Row Academyn kauppatieteitä lukemaan. Valmistuttuaan vietti hän kunnon porvarin tavoin muutaman vuoden Saksassa ja Ranskassa, ennen kuin palasi perhefirmaan töihin. Hyvän kauppavainun omaavana kasvatti hän Erich Dahls Ekken kylän suurimmaksi liikkeeksi.

Vuonna 1855 päätti EC pistää perhefirman rahoiksi, ja osti sokeritehtaan näillä masseilla. No panimohan sinne pistettiin, ja pian sai Trondheimista munchenilaistyylistä Bayernia, tummaa vehnäolutta. Pitkään säilyi Bayernin suosio, mutta 1900-luvun puolella alkoi pilsun voittokulku, nykyisillään onkin Dahls Pils peruskauraa. Sen voimalla syntyvät nusarinkin jutut, ei kai näin nuivia voi selvinpäin kirjoittaa, enkä kyllä usko että kukaan näitä ilman vahvaa / vahvahkoa humalatilaa viitsii lukeakaan.

Eteenpäin, sanois talonmies hangessa. Muuten oli EC tunnettu anteliaana, köyhäin asialle omistautuneena suurmiehenä. EC oli perustamassa Trondheimin työväenyhdistystä, Nordfjelste Kreditbankia, Trondheimin palokuntaa ja tutkimuslaitosta, ja vaikutti kulttuurielämässäkin Troendelag Teatterin johdossa useita vuosia. Ansiot huomattiin muuallakin, ja hänestä tuli Tanskan konsuli, istui 30 vuotta kaupunginhallituksessa sekä valittiin Danneborgin ritarikuntaan. Kuollessaan 1882 oli EC Norjan rikkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia miehiä.

EC:n perinnöstä on vieläkin merkkejä Trondheimissa, mm. E.C. Dahlsin mukaan nimetyssä puistossa. Vaan olut nyt on nykyisellään tanskalaisen Carsbergin ja sitä kautta varmaan Amerikan ahneiden eläkerahastojen hallussa, vaikkakin täällä pantua. Näin se kehitys kehittyy, kato.

Siinäpä maanantailta kaikki mainittava ja vähän enemmänkin, ensi viikolla lisää lässytystä.

Täällä Tuomas Mattila, Trondheim

MM - kapitalismin kourissa

Rahan ikeeseen, kapitalismin ahneisiin kouriin, siihen on tämäkin blogi nyt sortunut. Poissa on journalismin valtoimenaan rehottavat rikkaruohot, poissa taiteellinen joutilaisuus ja linnun lailla liihottava vapaa sielu, poissa kaikki kaunis. Tilalla kylmää laskelmointia, kassakoneen kolkkoa kilinää, työntekijäin raastavaa riistoa, häpeilemätöntä oman edun tavoittelua, julmaa piittaamattomuutta pienistä ihmisistä. Mitä seuraavaksi, Nuiva Meininki fanipaidat nuivalla pikseli-fontillamme kirjoitettuna? Eikö mikään ole enää pyhää?

Ja sitten perussetin pariin. Parit pubit on taas katsastettu, näistä tällä kertaa esittelyssä Goda Nabo ja Frakken. Vinkkejä vaimokkeen piristämiseksi kesän mm-reissulle. Hiihtokisojen tuloksia. Kornerissa Gamle Bybro. Siinäpä viikon aiheemme, matkailumaanantai palaa ansaitulta lomaltaan, palaa sinäkin.

---

Goda Nabo, tuo muutamaan otteeseen Norjan parhaaksikin valittu juottola, sitä todellakin on, nimittäin parhautta. Sijainti joen varressa saattaa monelta turistilta jäädä huomaamatta, mutta sisään löydettyään voi todeta löytäneensä sisään. Olutvalikoima on kattava kaksisataamerkkinen, tosin suomalaista olutta on turha etsiä. Näkyi siinä jokunen viskikin olevan pöydän takana. Ölsnacks on toistaiseksi vielä kokeilematta, mutta juustogratinoidut nachot on muodostuva melkoiseksi hitiksi kevään aikana.

Lankkulattia, matala ja vähän joka suuntaan vino katto, hirsiseinät, isot ja valkoiset kynttilät. Rännän valuessa ikkunoissa, vuoksen noustessa maininkeina tummaa Nidelvaa ylävirtaan joessa kelluvia jäälauttoja heilutellen, viskin kyynelehtiessä lasin pinnalla. Voi siinä vanhan merikarhun jo aikoja sitten haalistuneet muistot väkevöityä. Rion kuumat yöt, Kapkaupungin kaukaiset kapakat, Honolulun kaislavyöt, jamaikalainen rommi. Suurten merten suolainen tuuli. Those were the times.

Vaan mitäpä me maakravut moisesta ymmärtäisimme. Niinpä tuli myös tsekattua Frakken, joka mainostaa joka ilta elävällä musiikilla. Sinänsähän paikka oli käymisen arvoinen, perinteisen yökerhon ja peruskapakan lisäksi kompleksiin nimittäin kuuluu jazz-henkinen osio, jossa nytkin oli joku latvialainen pianisti soittelemassa ikivihreitä. On siinä enemmän henkeä kuin suomi-rokki baarissa, ja hyvin se veti. Aika lailla keski-ikäistyvää oli vaan yleisö, ja iso osa vieläpä suomalais-kansallisessa humalatilassa, mikä ei imartele mikäli itse on yhtään selvempipäinen. Todettakoon että Frakkenissa pääsee myös rahoistaan eroon myös paikallisella mittakaavalla aika helposti. Voi vaikka kokeilla paria Irish-Coffeeta, 103 NOK elikkäs n. 13 EUR tsipale. Olikin jo pankista soiteltu ettei enää mahdu rahat holviin, eli sikäli hyvä valinta.

Viime viikolla oli myös ulkomaantoimituksen laki- ja sisustuasiainneuvoja paikalla katsastamassa kaupungin tarjoamaa. Mikäli jollakulla arvon lukijoista on vaikeuksia markkinoida kesän mm-katsojakisareissua, voin nyt todeta asiantuntijalausuntojen nojalla Trondheimin tarjoavan monia mahdollisuuksia myös vaimokkeille. Kaikenlaisia ihania pikkupuoteja löytyy, joista saa paikan päällä käsin tehtyjä uniikkeja sisustuselementtejä. Erityisen suositeltava on Bakklandetin alue tois puol jokkee, värikkäitä puutaloja, kahviloita ja käsityökauppoja. Sopivasti on muuten Goda Nabokin samalla kadulla, joten alue tarjoaa jokaiselle jotakin.

Ja vielä vähän tylsää urheiluasiaa. Vertailin tässä muutamien suunnistajien talven massahiihtotuloksia. Päädyin seuraaviin tuloksiin ilman johtopäätöksiä:

Pirkan hiihto, M 90km P, 9. Timo Saarinen 5.04
Savonia hiihto, M 42km P, 9. Mikael Fabritius 2.08
Savonia hiihto, M 42km P, 10. Jonne Lehto 2.09
Vasa-loppet, M 90km P, 19. Martin Johansson 4.07
Finlandia hiihto, N 50km P, 1. Liisa Anttila 2.42
Finlandia hiihto, M 50km P, 464. Tuomas Mattila, 3.20

Me on hävitty tää peli.

Korneri
Trondheimin vanha silta, Gamle Bybro, rakennettiin osana Cicignon jälleenrakennus- ja puolustussuunnitelmaa 1685. Sillan paikka valittiin puolustuksellisin perustein, ja sillan rakennuskuluista vastasi itse kuningas Kristian V. Puusta rakennettu sillalla toimi kaupungin portti aina 1800 luvulle asti, ja sillä kerättiin tullimaksut. 1861 insinööri Carl Adolf Dahl suunnitteli sillan nykyisen version.


Sillalta on hieno näkymä Bryggeniin, joenvarteen täynnä vanhoja puisia varastorakennuksia, kuin Bergenissä tai Kööpenhaminassa ikään. Kaupungin yhdeksi tärkeimmistä maamerkeistä sillan tekee myös lykkens portal, hillityn koristeellinen puinen portti joka on saanut nimensä Oskar Hoddoerin valssista Nidelven stille og vakker du er. Aika klisheistä.

Lyhyestä virsi kaunis, lukijoita kiusataan lisää taas viikon päästä. Tämänviikkoisen jutun kuvitus saapunee painosta huomenissa.

Täällä Tuomas Mattila, Trondheim

Eddie Vedder is God!

Ei tarvittu ihan Matsumaista projektia, kun jo iskin itteni, jopa hieman aikataulusta edellä, onneni kukkuloille! Olo on ku pikkupojalla ja se jos joku on nättiä...niin nättiä. Siitä onkin kohta jo sellanen 15-20- vuotta, ihan miten nyt pikkupojan määrittelee. Henkisestihän siellä mennään edelleen. Polvikin on jo ihan hyvässä tikissä- kiitos Katjan! Voi olla, että tästä kiitollisuudenvelasta ei selviä pelkällä ravintolaillallisella. Kiihdyttelin ohituskaistaa vastaanottojonossa ja pääsinkin pian erittäin viehättävälle lekurille Helsinkiin. Vaivahan löytyi kuin löytyikin nilkasta, joka pamahti männä keväänä. Liikkuvuus oli nollassa ja käänti kahden asteen nilkkakulmasta eteenpäin polven ja lantion kieroon. Kyllä siitä voi tyhmempikin päätellä, ettei se hyvä juttu ole. Parin käsittelyn ja aktiivisen? oman jumpan ansiosta nilkka on nyt suht hyvin auki ja polvikivut Heikki Ikola-ohitte! Joka toinen päivä on pari seuraavaa viikkoa lupa juosta ja hyvä niin, koska tällä motivaatiolla ja varsinkaan kunnolla ei enempää pystyisikään räpiköimään.

Ainiin, vaihtoonkin tuikkasin paperit vetämään ja tän kuun aikana pitäisikin tulla tietoa onko ensi talven osoite Belfast vai ei. Kyllä se vaan olis perin hianoa päästä käymään. Tukka vaan oranssiksi, kampaajalla permanentti,jollai helvetin meikkipuikolla pisamia naamaan ja sekaan vaan! JAR! Kohta kutsuu Vuokatti ja perään Ylläs. Vielä kun jostain löytäis töitä ja sais kroonisen talouden taantuman käännettyä, niin asiat ei vois olla paremmin. Ei tietty kaikkea kerralla, niinhän se menee notta joko pohjalla tikissä tai onnellinen läski.


Ei tarvittu ihan Matsumaista projektia, kun jo iskin itteni, jopa hieman aikataulusta edellä, onneni kukkuloille! Olo on ku pikkupojalla ja se jos joku on nättiä...niin nättiä. Siitä onkin kohta jo sellanen 15-20- vuotta, ihan miten nyt pikkupojan määrittelee. Henkisestihän siellä mennään edelleen. Polvikin on jo ihan hyvässä tikissä- kiitos Katjan! Voi olla, että tästä kiitollisuudenvelasta ei selviä pelkällä ravintolaillallisella. Kiihdyttelin ohituskaistaa vastaanottojonossa ja pääsinkin pian erittäin viehättävälle lekurille Helsinkiin. Vaivahan löytyi kuin löytyikin nilkasta, joka pamahti männä keväänä. Liikkuvuus oli nollassa ja käänti kahden asteen nilkkakulmasta eteenpäin polven ja lantion kieroon. Kyllä siitä voi tyhmempikin päätellä, ettei se hyvä juttu ole. Parin käsittelyn ja aktiivisen? oman jumpan ansiosta nilkka on nyt suht hyvin auki ja polvikivut Heikki Ikola-ohitte! Joka toinen päivä on pari seuraavaa viikkoa lupa juosta ja hyvä niin, koska tällä motivaatiolla ja varsinkaan kunnolla ei enempää pystyisikään räpiköimään.

Ainiin, vaihtoonkin tuikkasin paperit vetämään ja tän kuun aikana pitäisikin tulla tietoa onko ensi talven osoite Belfast vai ei. Kyllä se vaan olis perin hianoa päästä käymään. Tukka vaan oranssiksi, kampaajalla permanentti,jollai helvetin meikkipuikolla pisamia naamaan ja sekaan vaan! JAR! Kohta kutsuu Vuokatti ja perään Ylläs. Vielä kun jostain löytäis töitä ja sais kroonisen talouden taantuman käännettyä, niin asiat ei vois olla paremmin. Ei tietty kaikkea kerralla, niinhän se menee notta joko pohjalla tikissä tai onnellinen läski.

Ois jääny tilannekatsaus niin kovin lyhykäiseksi, että pakko laittaa sama raina kahteen kertaan. Jalopeurakin rustaa nykyään päivittäin sellasta novellia, että sen lukeminen ottaa kauemmin ku sunnuntain hesarin. Vaikkei mulle edes tule lehteä! Että voi olla pää huonosti hartioilla! Talvipäivätkin oli ja meni, muttei niistä sen enempää ettei perheen pienimmät tavaajat saa traumoja...