MM jälkipaskat

Masentelussa on se huono puoli, että se tuppaa karkaamaan lapasesta kuten pärekaton kulotus. Ensimmäinen selvä päivä koitti elokuun puolivälissä. Paskat oli edelleen housussa ja kämppä täynnä tyhjiä tölkkejä ja kaljalaatikoita. Kirjoittaminen on viivästynyt, kun käsien tärinästä käyttämäni haukkatekniikka ei ole toiminut. Haukkatekniikassa 8 sormea vaanii, kun kaksi tekee töitä. Tämähän pätee myös kunnan töissä. Ensimmäiseen viikkoon en pystynyt nauttimaan mitään kiinteää ravintoa, kun edes piikkilankaan kääritty hookoon blöö ei pysynyt sisällä minuuttia pidempään. Tämä hidasti toipumista. En myöskään suosittele masentelua kaikille, jos kenellekkään.

Paskajuttujen saamasta suuresta suosiosta (lukijamäärät ovat romahtaneet) johtuen pitäydyn samalla valitulla linjalla. Harva asiaa on oikeasti pohtinut niin syvällisesti kuin minä. Nyt mietitte, ettei lukemista kannata enää jatkaa, mutta kohta tulitan totisilla faktoilla paskasta. Jokaisen itseään arvostavan ja tavoitteellisesti harjoittelevan tulisi pitää päivittäistä kakkapäiväkirjaa. Omaani olen täyttänyt siitä asti kun opin kirjoittamaan 15 vuotiaana.

Paljon puhutaan paskasta, mutta harva sitä tarkemmin analysoi tai miettii. Jos esimerkiksi ei paskantaisi ollenkaan niin sitä kuolisi. Tai jos paskantaa jatkuvasti, kuten ripulissa, niin siihenkin kuolee (nestehukkaan). Paska on jokaisen päivittäisen vireystilan tärkein ja helpoiten seurattava mittari sekä edullisin, jos sen tuottamiseen tarvittavan ravinnon hintaa ei huomioida.

Laboratorio-olosuhteissa minuutilleen säännöllistä elämää ja samanlaista ravintoa nauttiva ihminen tuottaa paskaa joka päivä minuutilleen samaan aikaan. Käytännössä koetta on mahdoton suorittaa, koska henkinen elämä vaikuttaa merkittävästi tuotteen ajoitukseen ja koostumukseen. Suljetussa huoneessa ihminen murtuu, masentuu ja ruoka ei maistu. Ihminen ajautuu stressitilaan eika sonta irtoa. Eli normaalielämän kakkapäiväkirja on ainoa ja paras seurantakeino.

Mitä kakkapäiväkirja sitten kertoon? No vuoden jälkeen jokainen pystyy varmasti tekemään pylväitä ja viivadiagrammeja tai muita paska-analyyseja kakkalaadun suhteesta muihin valittuihin ja määriteltyihin kriteereihin. Kakkapäiväkirja kertoo elimistön ylirasitustilan huomattavasti aikaisemmin kuin mitkään muut merkit.

Miten sitten tilastoidaan? Luot unen pituudesta ja laadusta oman asteikon, esimerkiksi 1-10. Kirjaat ylös tuotteen ulostuloajan ja kerrat päivän aikana. Pian pääset tutkimaan, kuinka unen laatu ja pituus vaikuttaa tavaran ulostoimitukseen. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tähän yhdistetään oma asteikko (1-10) päivän vireystilasta, joka on enemmän tai vähemmän humanistinen arvio, jos sen tekee ennen päivän harjoitteita. Arvion voi tehdä myös harjoitteiden jälkeen, jolloin se sisältää myös kokeellisen osion, eli arvio on rukkastuntumaa luotettavampi (rukkastuntuma ei tarkoita tässä tapauksessa hanurin kaivamista hanskat kädessä, vaan on kuvainnollinen ilmaisu perusteettomalle arvaukselle). Edellisen lisäksi luot asteikon tavaran kiinteydelle siten, että 1 kuvaa vettä ja 10 ei tule ulos kuin viinipullon avaajalla.

Mitä arvot sitten kertoo? Mitä pitempi seuranta on sitä luotettavammin pystyt tekemään johtopäätöksiä. Huomaat kuitenkin pian, että kovan leirin tai harjoitusputken jälkeen, tuotteen ulostulo viivästyy verrattuna lepojaksoon. Sama vaikutus on useilla huonosti nukutuilla yöunilla, ravinnon vähyydellä tai stressillä, joka tässä yhteydessä tarkoitti siis myös harjoitus-/kilpailuväsymystä. Ulostulo ja kerrat voivat kiihtyä esimerkiksi Turkkilaisen yleisövessan pöntönreunojen nuolemisen tai liiallisen Herbalifen syömisen seurauksena. Joka tapauksessa, kun tuotteen ulostulo tai koostumus poikkeaa normaalista, on syytä tehdä jotain.

Sitten Vuokattiin. On hienoa olla väärässä. Katsastuksen yhteydessä tekemäni HSI –arvio valinnoista ei pitänyt täysin paikkaansa ja kaksi joukkuen ulkopuolella jättämääni urheilijaa voittivat MM –mitalit. Siihen ei Koskivaara, Viilo tai Kolkkala olisi pystynyt. Taini sai pitää työpaikkansa ja Pirkkalaan kaivetun uran hautapaikan pohjalle on valettu Byggmaxin perustukset. Hyvä näin! Monen muun kohdalla HSI piti paikkansa, kuten sorsoon ylivoima- ja Jellonan harmooninen huippukuntoinen linimenttipaska. Todettakoon että ulkopuolisen tekemänä HSI saattaa olla epäluotettava ilman henkilökohtaisia kakkapäiväkirjoja.

Tähän vielä kulminoisin koko elämänkaaren kietoutumisen kakkaamisen ympärille. Pienenä ollaan paskat housussa kuten vähän ennen kuolemaakin. Varttuneenpana voikin sitten seurailla päiväkirjasta niin tietää milloin valot pitää sammuttaa.

Nui' masennellen vaan

Koitti hetken tyhjyys, joten päätin aloittaa kesämasentelun ihan tosissaan. MM –kisoihin on vielä muutama päivä, mut aloin jo depressioimaan Suomen heikkoa menestystä kotikisoissa. Entä perkele, jos ei tule mitalin mitalia? Patongit ja juustot vievät kaiken. Se on tihrun paikka ja Tainin mittavalle päävalmentajauralle kaivetaan jo kuoppaa Pirkkalassa Bauhaussin kulmalla. Syvä kuoppa onkin. Varmuudeksi, jos menestystä ei tule kotikisoissa.

Masentelu on ihan huippua. Tehoa masenteluun saa kun tyrkkää housuun kunnon depressiopaskat ja jättää ne sinne pariksi päiväksi haisemaan. Muistelee alkuun vaikka edesmennyttä ukkia, tai omaa kevätkautta. Yhtä surullisia tapahtumia molemmat. Siitä onkin hyvä jatkaa vedet valmiiksi poskilla lueskellen Porren (nimi muutettu) blogia. Kun kaikki on mennyt perseelleen, niin ettei se halua nähdä edes ihmisiä. Soitto tähän kukkuraksi Myllylle (nimi muutettu) niin saa masentelun ihan huippuunsa. Myllyltä saa lisäksi pyytämättä linjaukset valtakunnan pakolais-, vähemmistö ja maahanmuuttopolitiikkaan. Myös julkinen terveydenhuolto saa osansa.

Masenteluun kuuluu ehdottomasti kaljan juonti (tieteellisesti todennettu). Tölkki aina alkavalle tunnille, eli laatikolla pärjää vuorokauden. Siksihän laatikossa on 24 tölkkiä, että voi masennella tasan vuorokauden, ei yhtään vähempää tai enempää. On hyvä varata ihan viikon kaljat kerralla, ettei tarvi paskat housussa mennä lisää ostamaan. Nyt pitää käydä niistämässä. Perseen ehtii pyyhkiä sitten ennen pitkän karsintaa…

Ai viddu sentään. Alkoi niin syvästi masennuttaa, kun en mahtunut MM –joukkueeseen. Talven sentään tahkosin reeniä ihan puoli Muuggensteinina. On käyty Barbatet ja kymmenet hallireenit, mut silti ei joukkueeseen. Onhan se ihan perkele, kun ei sitten joukkueeseen. Ei millään. Paska mikä paska. Niin pitkään olen joukkueesta ollut ulkona, kuin on vesi Kymijoessa virrannut.

Kymijoessa on yksi hieno asia. Heittääpä jokeen mistä tahansa ja mitä tahansa, päätyy kaikki paska aina Kotkaan tai Pyhtäälle. Siksihän minäkin sinne edustamaan.

MM -kisat HSI:lla (=Human Shit Index)

Koko maailma hermoilee ja odottaa. Pörssien pelkokerrointa mittaava VIX on nousussa. Samoin tiukassa nousussa on myös suunnistuksen MM -kisojen huippujen tasoa mittaava HSI.

 

Sain tuoreena kesätoimittajana arvoiseni tehtävän. Paskan sellaisen. Matkasin ja majoituin väärillä papereilla jo hyvissä ajoin ennen juhannusta MM -katsastusten maisemiin. Väärillä papereilla etten paljastuisi. Olin valmistellut tukimukseni viimeisen päälle. Tutkin lähtölistoja ja parkkeerasin itseni vessaan oikeaa aikaan, jotta saisin hajunäytteet huippujen viimehetken tilasta.

Keskarilla miesten vessa haisi kansallisen tason paskalta pitkään kunnes tuli ensimmäinen linimenttinen huipputäky. Oksennuksen tunne kaikkosi ja harjoitteluprofessori Muuggensteinhan se siinä. Koska Pietteri ei tunnistanut, olin varma valeasuni pitävyydestä.  Terän paitaan ei kukaan kiinnittänyt huomiota. Toisena huipputäkynä nenään tuulahti hyvinkin harmooninen lievästi linimenttinen perusterämäinen huippupaska ja samaa sukua toinen huippukansallinen paska. Ylitse muiden oli kuitenkin Sorsoon ylimiellyttävä patonkinen ja hyvin pintarapsakka tuleva MM -kultapaska, mikä ei jättänyt jossittelun varaa. Ei myöskään tulostaulun perusteella, joskin Vallun metsäinen kyykkypaska jäi analysoimatta.

Juu, tätä jatkoin koko keskarin ja pitkänmatkan katsastus aamun. Pääosin kansallista paskaa, muutama aluepaska ja iltarastipaska, mutta pari paskaa nousi taas selvästi yli muiden. SP:n tunnistin pehmeän terävästä punamullasta, jossa oli kuitenkin tunnistettavissa parhaan huipun taittumisen lievä tuulahdus. Vöörin hunajaisen pistaasipähkinäinen ja magneettikuulitettu nousukuntopaska teki vaikutuksen. Siinä olisi päivän menestyjät ja potentiaalia kisoihin. Sorsoon ylivoimapaska oli kuitenkin huippujen huippua. Mutustelin sitä oikein kielenpäällä, niin hieno se oli. Aito ranskalainen.

 

Mainittakoon muutama puhtaasti linimenttinen vetskupaskan tuoksu, jotka osuivat Huovilan ja Haldinin kohdalle. Parhaat näytteet on jo annettu vuosia sitten. Kasvava linimentin hapokkuus on selvä merkki lopullisesta taantumisesta kansallisen yrjöpaskan joukkoon. Sitten oli kuutioittain nuorehkoa Barbaten aikaista mennyttä kevään huippuvauhtipummi paskaa. Nykyistä ei mihkään paskaa ja pikku tihrut päälle.

Naisten näytteiden tutkiminen vaati kekseliäisyyttä. Soitin Hyvinkääläiselle lehdistä tutulle konsultille, joka ehdotti videokuvaamista. Milläs paskanhajun videolle saat. Ratkaisin ongelman itse. Hommasin akkuimurin, riittävästi letkua ja viritin imusuuttimen naisten wc -tiloihin. Letkun toisen pään laitoin maskilla naamaan kiinni ja tiivistin reunat vielä nilkkateipillä, jottei raitis ilma sotkisi tuloksia.

Naisten näytteitä tutkiessa heitin laattaa lähtölistaa pitkään. Maskiin tietenkin. Pahiten kouristi Rantala. Aivan kansallista paskaa. Sitten tuli muutama huippu. Punavalkopaska ja Minnan apulantapaska erottui selvästi muista. Sitten heitin taas lopun listaa maskintäydeltä.

 

Otin myös varmuudeksi näytteitä mukaan miesten ja naisten tuotteista kotilaboratoriooni tarkempaa analyysia varten. Tein töitä koko yön. Laskin yksilölliset indeksit kaikille näytteille sitten keskiarvoja, liukuvia ja hajontoja.  Tutkin myös aikaisempi näytteitä korreloiden kauden tuloksiin. 

Yhtä paskaa kaikki ilman muutamaa yksilötason huippunäytettä. Yritin soittaa suunnistusliiton päävalmentajalla pikatulokset vielä maanantai aamuna, mutta puheluuni ei vastattu. Pelkäsin että sorrutaan vääriin valintoihin, etenkin naisissa. Ja niin kävi. Olin myös hakenut varmuudeksi referenssinäytteet Koskivaaralta, Viilolta ja Kolkkalalta. Saatujen vahvasti linimenttisten indeksien mukaan niiden olisi pitänyt päästä kisoihin ainakin ennen Rantalaa, Kinniä ja Niemeä. Muutama nuori vahva indeksi saavutus jäi valinnoissa täysin huomiotta. Niissä oli piristävää potentiaalia. Rantala ja Niemi valittiin puhtaasti vanhoilla näytteillä.

 

Nyt on sitten paska haissut nenässä katsastuksista asti. Että sellaista.

Nui´ vaan

Kävi sitten helposti. Sain kesätyöpaikan Nuiva Meininki blogista. Koko talven tein hakemuksia, ainakin 69 kappaletta. Yhteenkään haastatteluun ei kutsuttu, vaikka referenssilista hakee vertaistaan. En ole ennen tekstarilla töitä saanut, hyvää palkkaa ja työsuhde etuna maanisdepressiivisyyteen ilmaisia mielialalääkkeitä. Nyt se on totta. Referenssinä laitoin vain, että olen paska jätkä.

 

Ajattelin alkuun esitellä itseni, mutta en kaikkea kerralla jotta lukijoilla, joita ei oikeasti ole, säilyy kihelmöivä jännistys pitkään ja spekuloinnit todellisesta minästäni täyttää keskustelupalstat. Kuten totesin, paljon paskempaa saa hakea. Olen niin paska, etten mahdu edes Jalopeuran lanseeraamalle paskojen rankille. Koskaan en ole mitään saavuttanut, enkä tule saavuttamaan. Pitkään olin poissa suunnistuksesta, kun ainaiset pettymykset eivät kiinnostaneet. Lopetin ja ostin golfmailat. Golffi ei sujunut ja palasin. Kuvittelin että vielä voisin saavuttaa jotain. Mitä oikein kuvittelin? Faktat puhuu puolestaan ettei paska voi mitään saavuttaa.

 

"Paskarantu pöntössä, kertoo että olen elossa" (A.W Yrjänä). Siksi harjaan pöntön joka käynnin jälkeen. Ainoa mikä tuotta iloa elämään on, että tuotteen koostumus ja haju muuttuu. Olen tehnyt siitä jopa taidetta. Tunnistan kisapaikan riulla huiput kansallisen tason tallaajista, muista paskoista. Haju kertoo, kuka on kuka. Huiput haisee miedosti Hefbalifelle ja Gainomax:lle, muut käyneelle kotimehulle tai parille iltakaljalle. Vetskut linimentille. Tätä kannattaa kokeilla. Silmät kiinni ja syviä vetoja nenänkautta sisään ja ulos. Tuotat mielikuvan hajun lähteestä ja avaat silmät. Alkuun petyt, mutta harjoittelu tuottaa mestarin.

 

Kameleontti on hidas matelija, kuten minä. Se vaihtaa väriä halutessaan, kuten paskanikin. Tähän on hyvä yhdistää syntymälahjana saatu masennus ja alakulo. Leuka on ollut rinnassa syntymästä asti ja alunen kasvaa sammalta ja märkii. Niin on syvässä kuljettu ja pitkään. Liian pitkään, mutta jonkun on kahlattava, jotta jollain menisi paremmin. Taso on määritelty ja taattu. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia pettymyksiä.