MM -kisat HSI:lla (=Human Shit Index)

Koko maailma hermoilee ja odottaa. Pörssien pelkokerrointa mittaava VIX on nousussa. Samoin tiukassa nousussa on myös suunnistuksen MM -kisojen huippujen tasoa mittaava HSI.

 

Sain tuoreena kesätoimittajana arvoiseni tehtävän. Paskan sellaisen. Matkasin ja majoituin väärillä papereilla jo hyvissä ajoin ennen juhannusta MM -katsastusten maisemiin. Väärillä papereilla etten paljastuisi. Olin valmistellut tukimukseni viimeisen päälle. Tutkin lähtölistoja ja parkkeerasin itseni vessaan oikeaa aikaan, jotta saisin hajunäytteet huippujen viimehetken tilasta.

Keskarilla miesten vessa haisi kansallisen tason paskalta pitkään kunnes tuli ensimmäinen linimenttinen huipputäky. Oksennuksen tunne kaikkosi ja harjoitteluprofessori Muuggensteinhan se siinä. Koska Pietteri ei tunnistanut, olin varma valeasuni pitävyydestä.  Terän paitaan ei kukaan kiinnittänyt huomiota. Toisena huipputäkynä nenään tuulahti hyvinkin harmooninen lievästi linimenttinen perusterämäinen huippupaska ja samaa sukua toinen huippukansallinen paska. Ylitse muiden oli kuitenkin Sorsoon ylimiellyttävä patonkinen ja hyvin pintarapsakka tuleva MM -kultapaska, mikä ei jättänyt jossittelun varaa. Ei myöskään tulostaulun perusteella, joskin Vallun metsäinen kyykkypaska jäi analysoimatta.

Juu, tätä jatkoin koko keskarin ja pitkänmatkan katsastus aamun. Pääosin kansallista paskaa, muutama aluepaska ja iltarastipaska, mutta pari paskaa nousi taas selvästi yli muiden. SP:n tunnistin pehmeän terävästä punamullasta, jossa oli kuitenkin tunnistettavissa parhaan huipun taittumisen lievä tuulahdus. Vöörin hunajaisen pistaasipähkinäinen ja magneettikuulitettu nousukuntopaska teki vaikutuksen. Siinä olisi päivän menestyjät ja potentiaalia kisoihin. Sorsoon ylivoimapaska oli kuitenkin huippujen huippua. Mutustelin sitä oikein kielenpäällä, niin hieno se oli. Aito ranskalainen.

 

Mainittakoon muutama puhtaasti linimenttinen vetskupaskan tuoksu, jotka osuivat Huovilan ja Haldinin kohdalle. Parhaat näytteet on jo annettu vuosia sitten. Kasvava linimentin hapokkuus on selvä merkki lopullisesta taantumisesta kansallisen yrjöpaskan joukkoon. Sitten oli kuutioittain nuorehkoa Barbaten aikaista mennyttä kevään huippuvauhtipummi paskaa. Nykyistä ei mihkään paskaa ja pikku tihrut päälle.

Naisten näytteiden tutkiminen vaati kekseliäisyyttä. Soitin Hyvinkääläiselle lehdistä tutulle konsultille, joka ehdotti videokuvaamista. Milläs paskanhajun videolle saat. Ratkaisin ongelman itse. Hommasin akkuimurin, riittävästi letkua ja viritin imusuuttimen naisten wc -tiloihin. Letkun toisen pään laitoin maskilla naamaan kiinni ja tiivistin reunat vielä nilkkateipillä, jottei raitis ilma sotkisi tuloksia.

Naisten näytteitä tutkiessa heitin laattaa lähtölistaa pitkään. Maskiin tietenkin. Pahiten kouristi Rantala. Aivan kansallista paskaa. Sitten tuli muutama huippu. Punavalkopaska ja Minnan apulantapaska erottui selvästi muista. Sitten heitin taas lopun listaa maskintäydeltä.

 

Otin myös varmuudeksi näytteitä mukaan miesten ja naisten tuotteista kotilaboratoriooni tarkempaa analyysia varten. Tein töitä koko yön. Laskin yksilölliset indeksit kaikille näytteille sitten keskiarvoja, liukuvia ja hajontoja.  Tutkin myös aikaisempi näytteitä korreloiden kauden tuloksiin. 

Yhtä paskaa kaikki ilman muutamaa yksilötason huippunäytettä. Yritin soittaa suunnistusliiton päävalmentajalla pikatulokset vielä maanantai aamuna, mutta puheluuni ei vastattu. Pelkäsin että sorrutaan vääriin valintoihin, etenkin naisissa. Ja niin kävi. Olin myös hakenut varmuudeksi referenssinäytteet Koskivaaralta, Viilolta ja Kolkkalalta. Saatujen vahvasti linimenttisten indeksien mukaan niiden olisi pitänyt päästä kisoihin ainakin ennen Rantalaa, Kinniä ja Niemeä. Muutama nuori vahva indeksi saavutus jäi valinnoissa täysin huomiotta. Niissä oli piristävää potentiaalia. Rantala ja Niemi valittiin puhtaasti vanhoilla näytteillä.

 

Nyt on sitten paska haissut nenässä katsastuksista asti. Että sellaista.

Nui´ vaan

Kävi sitten helposti. Sain kesätyöpaikan Nuiva Meininki blogista. Koko talven tein hakemuksia, ainakin 69 kappaletta. Yhteenkään haastatteluun ei kutsuttu, vaikka referenssilista hakee vertaistaan. En ole ennen tekstarilla töitä saanut, hyvää palkkaa ja työsuhde etuna maanisdepressiivisyyteen ilmaisia mielialalääkkeitä. Nyt se on totta. Referenssinä laitoin vain, että olen paska jätkä.

 

Ajattelin alkuun esitellä itseni, mutta en kaikkea kerralla jotta lukijoilla, joita ei oikeasti ole, säilyy kihelmöivä jännistys pitkään ja spekuloinnit todellisesta minästäni täyttää keskustelupalstat. Kuten totesin, paljon paskempaa saa hakea. Olen niin paska, etten mahdu edes Jalopeuran lanseeraamalle paskojen rankille. Koskaan en ole mitään saavuttanut, enkä tule saavuttamaan. Pitkään olin poissa suunnistuksesta, kun ainaiset pettymykset eivät kiinnostaneet. Lopetin ja ostin golfmailat. Golffi ei sujunut ja palasin. Kuvittelin että vielä voisin saavuttaa jotain. Mitä oikein kuvittelin? Faktat puhuu puolestaan ettei paska voi mitään saavuttaa.

 

"Paskarantu pöntössä, kertoo että olen elossa" (A.W Yrjänä). Siksi harjaan pöntön joka käynnin jälkeen. Ainoa mikä tuotta iloa elämään on, että tuotteen koostumus ja haju muuttuu. Olen tehnyt siitä jopa taidetta. Tunnistan kisapaikan riulla huiput kansallisen tason tallaajista, muista paskoista. Haju kertoo, kuka on kuka. Huiput haisee miedosti Hefbalifelle ja Gainomax:lle, muut käyneelle kotimehulle tai parille iltakaljalle. Vetskut linimentille. Tätä kannattaa kokeilla. Silmät kiinni ja syviä vetoja nenänkautta sisään ja ulos. Tuotat mielikuvan hajun lähteestä ja avaat silmät. Alkuun petyt, mutta harjoittelu tuottaa mestarin.

 

Kameleontti on hidas matelija, kuten minä. Se vaihtaa väriä halutessaan, kuten paskanikin. Tähän on hyvä yhdistää syntymälahjana saatu masennus ja alakulo. Leuka on ollut rinnassa syntymästä asti ja alunen kasvaa sammalta ja märkii. Niin on syvässä kuljettu ja pitkään. Liian pitkään, mutta jonkun on kahlattava, jotta jollain menisi paremmin. Taso on määritelty ja taattu. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia pettymyksiä.