”Ollessamme viime viikolla kartoitushommissa Rusin lähellä Keskisessä Suomessa, niin satuinpa yhtenä päivänä kompastumaan saviruukkuun. Aluksi se näytti ihan tavalliselta suomalaiselta ronssikauden ruukunvalajan hengentuotteelta, mutta kun kaivoin sen kokonaisuudessaan esiin, niin sieltähän paljastuikin vielä vanhempi mikälie rautakautinen kippo, joka oli täynnä muinaishepreankielistä kirjoitusta!” Näin herutti suunnistuskarttoja harrastuksenaan tekevä A.J. Harju (Lhs DI), tehtyään erään suunnistusmaailman ja ehkä jopa Suomen tärkeimmistä argeologisista löydöistä.
Joku voi nyt varmaan ihmetellä, että mitä? miten? tai miksi? Nuivarissa ei siihen kuitenkaan alennuta, vaan tässä yhteydessä paljastetaan ainoastaan, mitä kivitauluista on saatu irti vajavaisella hepreankielitaidolla ja googlen kääntäjän avulla.
Lukijalle ensinnäkin tiedoksi, että teksti on suomentajan viikonlopun aikana nopeasti kyhäämä ja osa kivitauluista oli erittäin huonossa kunnossa. Tästä syystä jo alla oleva tiivistelmäkin on toimituksen mielestä erittäin hieno saavutus. Kivitaulujen kirjoittaja arvellaan olevan, joskus kauan sitten yllättävän menestyksekkään uran itsekin suunnistajana tehnyt, J.Weckman (kart.prof.)
1. Taulu
Perustaidot
Kartta
- Käyrästö
Ainoa karttamerkki mitä ei oikeasti ole olemassa
Vaikein kartoittaa, mutta antaa eniten informaatiota - Piste-, viiva- ja aluekohteet
Pistemäiset helpoin ymmärtää - Kasvillisuus
Muuttuu nopeasti ja paljon kiinni maastosta
Kartta- ja maastokuva
- Kyky ymmärtää karttaa
- Kyky muodostaa ”muistettava” kuva
Looginen kuvio helpompi muistaa
Tästäkin syystä ”kolmiulotteinen” käyrien ymmärrys helpottaa - Kyky muodostaa kartasta maastokuva
Käyrät yleensä tärkein
Oleellisen oivaltaminen
- Kyky ymmärtää mitkä kohteet ovat tärkeimmät
- Eri suunnistajille voi sopia eri kohteet
- Rastiväli-rastinotto
Erilaisten maastotyyppien vaikutus
- Toiset maastot ovat vaikeampia kuin toiset
- Jokainen kilpailu on erilainen, ja mahdollistaa yksilöllisen valmistautumisen
Suunnassakulku ja matkanmittaus
- ”Old school” tekniikat
- Suunnassakulkuun ei tarvita aina kompassia
- Kuljetun matkan ”tunteminen”
Välinetekniikka
- Kartanluku
- Kompassin käyttö
- Katse, esimerkiksi 4K tekniikka (Käsi-Kompassi-Kartta-Katse)
Etäisyyksien ja suuntien hallinta
- Kyky ”tuntea”, missä ennakoitava kohde sijaitsee
Ennakointi-havainnointi ”mylly”
- Kyky pitää suunnistus edessä
2. Taulu
Suorituksen hallinta
1. Kyky tietää koska homma on tai ei ole ”gripissä”
- Vajavainen kartanluku
- Ei ymmärrä karttaa
- Ennakoinnit jäävät jalkoihin
- Suunnitelma puuttuu
- Ennakointi ei vastaa havainnointia
yms.
2. Kyky tunnistaa se suorituksen aikana (ns. perstuntuma)
Kyky tunnistaa epävarmuuden tunne. Etukäteen voi miettiä ”laukasimia”, esimerkiksi:
- Väsymyksen tunne
- Muiden kilpailijoiden kohtaaminen
- TV/yleisö
- Kaatuminen
- Erilaiset maastonkohteen (ylämäki-alamäki-pusikko…)
- ”Helppo” väli
- Kun tunnistaa ”laukasimen” -> reaktio
Kyky tuntea itsensä!
3. Kyky reagoida ”gripin” puutteeseen
- ”Nyt pitää skarpata!”
- Reaktio voi olla esimerkiksi ”vain” kartanluku
- tai hidastus/pysähdys ja tarkempi kartanluku
- kompassi
- uusi suunnitelma
- suunnalla selkeään kohteeseen
yms.
3. Taulu
Automaatio- ja tietoiset toiminnot
Lähes kaikki tähän asti kuvatut suunnistustaidon osa-alueet ovat taitavalla suunnistajalla ”rutiineja”.
Kilpasuorituksen aikana tehtävät päätökset tapahtuvat hyvin nopeasti, eikä näin ollen ole mahdollista tehdä montaakaan tietoista valintaa. Ihminen ei myöskään pysty keskittymään jatkuvasti yhteen asiaan kerrallaan, ja tästäkin syystä on tarpeen saada suurin osa suunnistuksessa tehtävistä toiminnoista ns. automaatiotasolle.
Tärkeimpinä rutiineina voidaan pitää kartanlukurytmiä, kompassin katsomista ja ympäristön havainnoimista. Kartan ja maaston välisen yhteyden, oleellisen oivaltamisen ja ennakointi-havainnointi ”myllyn” saaminen automaatiotasolle on jo huomattavasti vaikeampaa. Kaikkein vaikeinta on kuitenkin rakentaa itselleen automaatiotason ”laukaisimia”. Joka tapauksessa, mitä suurempi osa näistä tulee ”selkärangasta” ja vieläpä oikein suoritettuna, ollaan aina lähempänä virheetöntä suunnistusta. Sanotaankin, että taitava suunnistaja pystyy puhtaaseen suoritukseen, vaikka suoraan sängystä.
Tietoisia toimintoja, joihin kilpailijan olisi siis syytä keskittyä kilpailun aikana, tulisi olla esimerkiksi kyseisen kilpailumaaston ja kartan vaatimat valinnat, kuten reitinvalinta tai tukeutuminen johonkin maaston tai kartoittajan erityispiirteenä olevaan kohteeseen. Tai juoksuvauhdin sääteleminen, kuten hiljennys ennen isoa ylämäkeä tai loppukirin aloittaminen, tai vaikkapa energiajuoman juominen oikealla hetkellä. Myös tapaukset, usein viesteissä, joissa kilpailija esimerkiksi antaa toisen kilpailijan vetää tai antaa tehdä reitinvalinta ensin, ovat tietoisia valintoja. Tietoisiin valintoihinkin tulee tietenkin varautua etukäteen, ja ne ovatkin nimenomaan ne, joihin viime hetken valmistautumisen tulisi tähdätä.
4. Taulu
Muut suoritukseen vaikuttavat tekijät
Valmistautuminen
Paineet
Kunto
Motivaatio
yms.
..ttu tätä kukaan jaksa kuitenkaan lukea. Lopetan. Kaiken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti