Kausianalyysiä kuluneelta kaudelta tehdessä hyppäsi sarake "sairaudet/vammat" jopa itselle melko rumasti silmille. Päiviä, jolloin jokin sairaus tai vamma vaikutti harjoitteluun merkittävästi, kertyi kuluneelle kaudelle 210. Näistä yli 90% sijoittuu otsikon "vamma" alle. Ero aikaisempiin vuosiin on tilastollisesti merkitsevä. Maksa-arvoa kuvaava käyrä näyttäisi korreloivan vammakäyrän kanssa kulmakertoimen ollessa K=1,5. Leukojen lukumäärää kuvaava alaspäin aukeava paraabeli etenkin välillä (-1,8) näyttää vähintäänkin huolestuttavalta.
Mielialapiirakassa prosentit kuluneelta kaudelta jakautuivat seuraavasti:
Muutamaan edellisvuoteen verrattuna siivut näyttävät vaihtaneen paikkaa ja syvä masennus on joutunut luovuttamaan paikkansa piirakan dominoivana osana. Analysoisin tämän johtuvan siviilipuolella tapahtuneista huojentavista muutoksista ja uskottava se on, että pullukoilla on elo rattoisampaa!
Pitkän aikavälin tavoitteisiin 7kk:n huilit tavoitteellisesta juoksuharjoittelusta antoivat aimo annoksen Bysanttilaista dädää. Kuluneella kaudella hahmottelin tulevaa seuraavanlaisesti:
Saas nähä kui äijän käy. Kapeakatseisuudesta ette juuttaat ainakaan voi syyttää!
"Ihmisellä on monenlaista nahkaa. Esinahka on edessä ja takanahka on takana."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti