sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Yhteytän- olenko?

Rakas päiväkija

Kyllä nyt täytyy myöntää, että on mies riisuttu aseista. Suorastaan alaston olo; ei nettiä, ei telkkua. Täällä sitä kyhjötellään ränsistyneen majatalon ullakolla jenkkien ja juustojen kanssa ja rahaa palaa 50-100e/vrk ihan vaan majotukseen ja ruokaan. Vois sanoo, että lusimisen puolelle kiäntää. Tällai iltasella varsinkin karu totuus iskee vasten kasvoja, ku kevään tuloslista. Siinä samassa ku Tero kaivaa jonku semiriettaan ruotsalaispokkarin ja magneettikuulat ja vaipuu täydelliseen reenipalautuneisuuteen ni miä hakkaan hermorauniona jotai herttaa. Aika ruotosta. Huomenna sais sukset jo tulla (joo-o, kyllä, vain minun ja Teron sukset hukkuivat, kun kaikki laitettiin ne suoraan kentältä moritziin) muuten painaa selän kumaraan…

…Uus päivä, samat vastukset microsoft hertassa. Ei kuitenkaan koskaan tiedä pelaako Simo tänään eilisen selkäsaunan jälkeen aggressiivisesti vai odottaako muiden virheitä, kyylääkö Alma kuten eilenkin vai lähteekö peitsi tanassa raivolla hakemaan puhallusta. Ilmassa on selvästi sähköä eilisestä, ohitinhan Alman loppumetreillä kahdella peräkkäisellä puhalluksella ja työnnyin lopulta jopa melko selvään voittoon. Siinä samalla alkaa ulkoa viereisestä vajasta tupruttaa sankkaa savua, oisko venlan aamuvelli palanu pohjaan? Tarkempi silmäys paljastaa, että lauensteineri se siellä lähettää savumerkkejä. Vööri tsekkaa google- transletorista: ”Your skis have arrived”. Hertta saa jäädä, miä painun ladulle…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti