Etelä-Ruotsissa sijaitseva Karlskrona on tänä keväänä varsin suosittu huippusuunnistusjoukkueiden leirikohde, lumitilanteen vaikeuttaessa suunnistusharjoituksia pohjoisemmassa. Nuiva Suomi lähetti toimittajansa paikalle ihmettelemään tähtiloistoa, ja tekemään huomioita harjoittelusta maailman huipulla.
Kalevan Rastin aina yhtä analyyttinen valmentaja Antti Harju tavoitettiin elementistään metsästä tarkkailemasta suojattiensa menoa. Kuinka joensuulaisten talvi on sujunut?
-Miehet ovat hyvässä kunnossa. Seurahenkeä on kuin Terällä parhaimmillaan, ja osanotto leireillemme on ollut talven mittaan runsasta. Talven leirisapluunana on ollut kovat harjoitukset, ja niitä olemme totta vie tehneet.
Entäpä sapluunan toimivuus, eikö riskit harjoittelun lirvahtamisesta liian kuormittavaksi ole olemassa, tultaessa kotimaan lumilta suoraan etelään juoksemaan maastossa kovaa?
-Toki näin on, mutta en näe tässä ongelmaa, kaikki tietävät tämän etukäteen ja ovat tulleet palautuneena leireille. Ensimmäinen leiri Portugalissa kolmine kisoineen saattoi tosin olla liian rasittava, tämän jälkeen moni oli viikon kipeänä. Bulgarian leiristä ei vastaavaa negatiivista rekyyliä kuitenkaan saatu, ja uskon nytkin miesten kestävän ohjelman vaikkakaan ei se helpolla tule päästämään.
Mikäpäs siinä uskoessa, joen miesten kuntohan on raastavan harjoittelun myötä tunnetusti timankia. Lukijoitamme varmaankin kiinnostaa, minkämoinen ohjelma huipuillenne on sitten rakennettu?
-Viisi kovaa harjoitetta neljässä päivässä, loppu täytereeniä. Ohjelmassa on mm. eilen juostu vajaan tunnin yöyhteislähtö, tämän päivän suunnistusintervallerit, huomisen keskimatkan kisa ja 3x2km yöpresuri sekä kaiken kruunava 11km yötestikisa sunnuntaina.
Huh huh, tässä vaiheessa toimittaja toteaa parhaaksi siirtyä takavasemmalle jottei joutuisi vastaavaan rumbaan vahingossakaan mukaan. Pian parkkipaikalla tuleekin hymyssä suin vastaan Hannu Airila, yksi kalevan luottomiehistä. Kuinka leiri on alkanut?
-Eilen suunnistettiin 11km yöllä 52 minuuttiin, harjoite olikin talven lenkeistä hitain. Niin hiljaa juostiin, että hyvä että jalat juuri ja juuri liikkuivat, ja kylmä oli kuin Pardaalilla vuoden 2008 Jukolan pitkällä yöllä. Tänään sitten tulin kesken pois, helppohan se on harjoitella kun aina keskeyttää.
Jaahas, taisi Hannu lyödä haastattelun lekkeriksi, sen verta velmu kaveri on kuitenkin kyseessä. Mutta sieltäpä saapuu silminnähden miehistynyt Simo-Pekka Fincke, joka tällä kaudella ensi kertaa kantaa punamustia värejä. Otetaanpa kommentit häneltäkin.
-Ei ole helppoa maastoa juosta, kun on kirmaillut alle Portugalin ja Bulgarian nurmipohjilla. Sellaselta mukkelikolta tuntuu, vaikkei maasto sinänsä pohjoismaalaiseksi kovin raskasta ole.
Naulan kantaan. Mutta ei toki KR ole ainoa, joka on laivannut huippunsa Ruotsiin. TuS:n junioreilta ei kommentteja saada, he kun ovat vasta starttaamassa täydessä suunnistuskeskittyneisyydessään. Veikkoja edustava Petteri Muukkonen sen sijaan kertoilee iloisesti kuulumisistaan.
-Harjoitteluni on tänäkin vuonna ollut muukkosmaista. Usein olen tehnyt kaksikin "muukkosreeniä" päivässä, seitsemänä päivänä viikossa. Nyt kunto tuntuu hyvältä, varmaankin tarttunut viikon takaiselta Joensuun leiriltä annos kulkupolitiikkaa minullekin.
Ei niin nuoren mutta ihan lupaava Petterin kommentteihin onkin hyvä päättää haastattelut, metsästä nimittäin virtaa toinen toistaan kovempaa tähteä /tähtöstä, silmiä rupeaa särkemään moinen loiste. Huomiseksi sitten aurinkolasit mukaan ja uusia tuulia haistellen.
Täällä Tuomas Mattila, Karlskrona city
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti