Koko maailma hermoilee ja odottaa. Pörssien pelkokerrointa mittaava VIX on nousussa. Samoin tiukassa nousussa on myös suunnistuksen MM -kisojen huippujen tasoa mittaava HSI.
Sain tuoreena kesätoimittajana arvoiseni tehtävän. Paskan sellaisen. Matkasin ja majoituin väärillä papereilla jo hyvissä ajoin ennen juhannusta MM -katsastusten maisemiin. Väärillä papereilla etten paljastuisi. Olin valmistellut tukimukseni viimeisen päälle. Tutkin lähtölistoja ja parkkeerasin itseni vessaan oikeaa aikaan, jotta saisin hajunäytteet huippujen viimehetken tilasta.
Keskarilla miesten vessa haisi kansallisen tason paskalta pitkään kunnes tuli ensimmäinen linimenttinen huipputäky. Oksennuksen tunne kaikkosi ja harjoitteluprofessori Muuggensteinhan se siinä. Koska Pietteri ei tunnistanut, olin varma valeasuni pitävyydestä. Terän paitaan ei kukaan kiinnittänyt huomiota. Toisena huipputäkynä nenään tuulahti hyvinkin harmooninen lievästi linimenttinen perusterämäinen huippupaska ja samaa sukua toinen huippukansallinen paska. Ylitse muiden oli kuitenkin Sorsoon ylimiellyttävä patonkinen ja hyvin pintarapsakka tuleva MM -kultapaska, mikä ei jättänyt jossittelun varaa. Ei myöskään tulostaulun perusteella, joskin Vallun metsäinen kyykkypaska jäi analysoimatta.
Juu, tätä jatkoin koko keskarin ja pitkänmatkan katsastus aamun. Pääosin kansallista paskaa, muutama aluepaska ja iltarastipaska, mutta pari paskaa nousi taas selvästi yli muiden. SP:n tunnistin pehmeän terävästä punamullasta, jossa oli kuitenkin tunnistettavissa parhaan huipun taittumisen lievä tuulahdus. Vöörin hunajaisen pistaasipähkinäinen ja magneettikuulitettu nousukuntopaska teki vaikutuksen. Siinä olisi päivän menestyjät ja potentiaalia kisoihin. Sorsoon ylivoimapaska oli kuitenkin huippujen huippua. Mutustelin sitä oikein kielenpäällä, niin hieno se oli. Aito ranskalainen.
Mainittakoon muutama puhtaasti linimenttinen vetskupaskan tuoksu, jotka osuivat Huovilan ja Haldinin kohdalle. Parhaat näytteet on jo annettu vuosia sitten. Kasvava linimentin hapokkuus on selvä merkki lopullisesta taantumisesta kansallisen yrjöpaskan joukkoon. Sitten oli kuutioittain nuorehkoa Barbaten aikaista mennyttä kevään huippuvauhtipummi paskaa. Nykyistä ei mihkään paskaa ja pikku tihrut päälle.
Naisten näytteiden tutkiminen vaati kekseliäisyyttä. Soitin Hyvinkääläiselle lehdistä tutulle konsultille, joka ehdotti videokuvaamista. Milläs paskanhajun videolle saat. Ratkaisin ongelman itse. Hommasin akkuimurin, riittävästi letkua ja viritin imusuuttimen naisten wc -tiloihin. Letkun toisen pään laitoin maskilla naamaan kiinni ja tiivistin reunat vielä nilkkateipillä, jottei raitis ilma sotkisi tuloksia.
Naisten näytteitä tutkiessa heitin laattaa lähtölistaa pitkään. Maskiin tietenkin. Pahiten kouristi Rantala. Aivan kansallista paskaa. Sitten tuli muutama huippu. Punavalkopaska ja Minnan apulantapaska erottui selvästi muista. Sitten heitin taas lopun listaa maskintäydeltä.
Otin myös varmuudeksi näytteitä mukaan miesten ja naisten tuotteista kotilaboratoriooni tarkempaa analyysia varten. Tein töitä koko yön. Laskin yksilölliset indeksit kaikille näytteille sitten keskiarvoja, liukuvia ja hajontoja. Tutkin myös aikaisempi näytteitä korreloiden kauden tuloksiin.
Yhtä paskaa kaikki ilman muutamaa yksilötason huippunäytettä. Yritin soittaa suunnistusliiton päävalmentajalla pikatulokset vielä maanantai aamuna, mutta puheluuni ei vastattu. Pelkäsin että sorrutaan vääriin valintoihin, etenkin naisissa. Ja niin kävi. Olin myös hakenut varmuudeksi referenssinäytteet Koskivaaralta, Viilolta ja Kolkkalalta. Saatujen vahvasti linimenttisten indeksien mukaan niiden olisi pitänyt päästä kisoihin ainakin ennen Rantalaa, Kinniä ja Niemeä. Muutama nuori vahva indeksi saavutus jäi valinnoissa täysin huomiotta. Niissä oli piristävää potentiaalia. Rantala ja Niemi valittiin puhtaasti vanhoilla näytteillä.
Nyt on sitten paska haissut nenässä katsastuksista asti. Että sellaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti