Kevätyön ennakkospekulaatio 3

Päätin lauantaina lähteä kujuilemaan Paimion Rastin miesten tikkiä kevätyön viestiä ajatellen.Ohjelmistmossa läskin seiskan radastomo Sauvostmossa. Suunnitelmana oli myöhästyä sen verran,että saa juosta yksin ja autolla valehdella aika kyöstiminsaa todellisuutta kovemmaksi. Puskinkin riusteel sotoomii ja löysin kuin löysinkin itseni Husosta, liian suuri kääntösäde ihan ko Anjalalla. Meni parikyöstii pitkäks. Ajelin ihan piispa Gezeliuksena vielä jopa alinopeutta oikeille kinkeripiireille, mutta sekään ei auttanut. Parkkiksella odotteli edelleen ajokoiran kuola suupielistä valuen Katariinan Mo Farrah Kim "Fagerudd" Järderud. Onneksi sentään Daleeni oli jo mennyt,kaiketi tullutkin. Katsellessa tuota lommoposkista, helvetillisen rääkin runtelemaa suunnistajajuoksijaihmiskonetta muistin omat liikakiloni vyötäröllä ja etenkin kaulalla. Päätin kuitenkin uhrautua seuran eteen ja saada raporttiini PR:n osalta kevätyön kiirastuleen Jorelle hyödyllistä irtomatikkaa. Kimin lähtiessä sanoin käyväni vielä kusella ja starttaavani n.2min perään. Valehtelin toki ja lähdin paukusta max.20sek perään. Tavoitteena oli väijyä niin lähellä kuin mahdollista Kimin huomaamatta ja parin kilsan kohdalla sopivassa alamäessä vyöryä rinnalle ja väittää kivenkovaan lähtövälin olleen väh.3min. En kuitenkaan pystynyt vastaamaan riuskaan alkuvauhtiin, vaan selkä vilkkui vain hetken kadotakseen horisonttiin. Yksi ojaan maastoutuminen vei toki hieman aikaa, mutta en voinut antaa taakseen vilkaisseen Kimin havaita itseäni jo ennen ykköstä. Jokatapauksessa olin ykkösellä yksin. Sen jälkeen seurailin vain jälkiä enkä katsonut lainkaan karttaa, kone oli punaisella ja läskiaispullat kurkussa. Kutoselle mennessä aukolla näen vilauksen Kimistä ja päivitän taktiikan. Kolmen kaukoleiman (kartan reittipiirros laadittu valmentajaa varten) jälkeen pääsen ysille mennessä tiellä imuun. Kim taisi häkeltyä sen verran, että kone alkoi savuttaa ja epoc heilahti punaiselle ja pysyin jokseenkin kyydissä. Kahdelletoista mentäessä olin katkennut Kimin vauhdissa, mutta löytänyt seläkseni PR:n juniorityön topaasin Niko-Petteri Salon. Veturi vei suoraan ja sujuvasti ja teknisellä alueella pystyinkin jopa hieman palautumaan. Rastilta 15 lähdettäessä huomaan Kimin vasta saapuvan rastille. Kaverin paletti on ihan sekaisin, pummia on täytynyt tulla vähintään femma. Lyhyt alamäkiväli, kartta rullalle ja riusteella. Kasetti ei kuitenkaan kestä roiskin norjaan. Viimeinen lippu kuitenkin löytyy pienemmällä virheellä kun Föhrillä täälläpäin yleensä eikä tatsinsa totaalisesti kadottanut Kimkään naulaa vaan leimaa samaan aikaan. Rastilta lähdön olin lukenut valmiiksi eikä höyhenen kevyillä paimiolaisilla ole alamäessä mitään mahdollisuuksia. Lapa jäähän ja nimi lehteen sanos juti,voitto tuli.Aika painui alle tunnin kahdella sekunnilla.Ylitin siis täysin itseni, mutta sehän meillä on ollut jo vuosia tapana. Sanoihan sen fränkkikin jo muinoin: "Vevellä on maailman parhaat paskat". Daleeni oli vartin nopeampi,mutten usko.

Raporttini sibyllalle koskien kevätyötä, jonka kirjekyyhkyllä lähetin, kuului seuraavasti: "PR ehdottomasti yksi ennakkkosuosikeista mikäli vati ei halkea,kakkonenkin ehkä plaketeille. Välikleemolalla positiivinen ongelma, kovakuntoisia ukkoja mielin määrin. Meidän sauma: huonoin mies PR:n parasta vastaan, koukkaus selustaan oikaisemalla,henkinen yliote ja alamäessä irti.stop."