maanantai 23. helmikuuta 2009

Joensuu ei nuku koskaan

Sakkaava reportterimme kävi katsastamassa Jokikylän, tuon susirajan kylmän helmen. Keskiviikosta sunnuntaihin, hektisen leppoisaa meininkiä, paljon nähtiin ja paljoa ei. Seuraavassa päiväkirja.

keskiviikko

Saavun iltasella paikalle, takana viiden tunnin raastava junamatka. Mieli kirkastuu kuitenkin heti, kun Simo iskee saman tien käteen kylmän oluen. Nähtävyyksistä katsastamme Suomen suurimman Prisman, iltakahdeksan asiakasmäärille olisi vähempikin tila riittänyt. Kämpillä Eija on leiponut suklaakakkua, tapana ei ole sen kummemmin kehua, santsaan kuitenkin.

torstai

Aamusta hiihtämään Pervokalliolle, Kari Varis siellä hiihtelee viikonlopun tuplafinlandiaan valmistavaa tunnin veekoota. Luulisi että vähempikin riittäisi, tosin kun tuloksena on 4. ja 1. sija, ei kai sovi ruveta neuvomaan. AMK:n ruokalassa tapaamme Arin, jonka kotona sitten kahvittelut ja kisastudiot. Lisästudiot kämpillä, illaksi määriksiä Areenalla. Loppuilta suljuaakin mukavasti kebabbilassa ja Palaverissa istuen. Pirun isoksi yllätykseksi karaokea laulaakin keski-ikäisten Paula Koivuniemi -wannabeiden sijasta nuoret ja kauniit tyttäret, vieläpä pirun hyvin. Oikein vanhan miehen sydäntä lämmittää.

perjantai

Haetaan Hannun auto keskustasta, vieraanvaraisuus alkaa olla kohdillaan kun annetaan auto lainaan viikonlopuksi. Aamulla perus suljureeniä hallilla, siitä yllättäen yliopistolle syömään. Sama firma pitää ruokaloita kuin meillä etelässä, mutta ateria maksaa 50c vähemmän ja on astetta parempaa, etenkin salaateista annan täydet pisteet. Kisastudiot taas Arilla, harmi että Koivurantaa vastaan on pistetty pystyyn moinen salaliitto. Tosin johan sen on Porttila tiennyt vuosia kertoa, ettei suomalaisille ole viimeiseen kymmeneen vuoteen annettu yhen yhtä kunnollista tuulirakoa, ja tyylipisteissäkin on syyttä rokotettu. Perkeleen norjalaiset.

Iltareeninä sitten spärdärivaaralle hiihtämään, kovia on kilpavitosen nousut. Onneksi ei KR:n kolmekymppiselle tarvitse osallistua. Kerätään sipanneet Simo ja Tuukka ladun varresta, ei ihminen ole kone. Iltaa istutaan Hannulla, hirvimureketta kasvispedillä, lohkoperunoita, punaviintä, jäätelöä. Olin kyllä salaa toivonut maakunnan parasta viininkukkoa, mutta meni se näinkin. Tuukalla tai Aarolla ei tänään ehditä käymäänkään, on niin pirun hektistä.

lauantai

Päivän ainokaisena on kiihtyvä 15km KR:n varsin mäkisellä testilenkillä. Nuori polvi alkaa vääjämättä ajamaan meidän koukkupolvien ohi, viimeisellä kilsalla ei vaan pysty vastaamaan. Kai se ikä painaa, ei ennen 4.05:n tonni noin hapottanut. Avannot jää väkisinkin väliin, kun heti ruuan päälle pitää ehtiä Arille kisoja katsomaan. Annu on leiponut laskiaispullia, syön kolme. Tekee yhteensä 930 kcal, jos ette tienneet. Samoilla silmillä kiirehditään sitten Tuukalle loimulohille, hyvää ja halpaa. Häthätää ehtii syömään ja naalit juomaan (2cl minttu, 2cl pastisse), kun pitääkin jo kiirehtiä keskustaan tsekkaamaan Gloria. Karhun korpisavu on varsin miellyttävän makuinen, ja sopivan petollinen. Samaa on toki kalamiehen kaverit. Siirrymme siis vielä naittiin, jossa paikalla on koko Jokikylä aina Harria myöten (joka muuten enteellisesti toteaa, että maisemat ne on pervokalliollakin). Kuivaharjoittelemme mm pilkkimistä ja ikkunanpesua, hyvin rupeaa sujumaan.

sunnuntai

Harmittavasti oppaani jalka on edellisiltana kipeytynyt, eikä kestä heti aamusta kovan proviilin hiihtoa. Joudumme siis jättämään Kolin maisemahiihdon väliin, onneksi Rauno käy hakemassa autostamme Hannun sukset pelipaikoille. Puolenpäivän maissa käymme kuitenkin hiihtelemässä Lykynlampi-Spärdärivaara akselilla, kova on keli sielläkin vaikka savumuikut puuttuukin. Antaa siinä määrin sippiä loppumatkasta, että takaisintullessa käymme vielä mäksterissä laittamassa palautumisen käyntiin. Big Mac on kutistunut sitten viime kerrasta.

Sellasta. Yhteenvetona voisi todeta, että mukavasti soljuu elämä tuolla Pohjois-Karjalassa etiäpäin. Vieraanvaraisuuskin on kohdillaan, eikä kovin kummoista vittuiluakaan tarvinnut kuunnella, vaikka KR:llä vähän sellainen maine onkin. Liekö sitten vähän konahtaneen kuningassuolaajan poissaolo vaikuttanut. Näkemättä jäi nyt jetsetti ja koli, sekä tietysti kokolailla paljon suunnistusmaastoja. Täytynee palata uudestaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti