Talven vedin sellasella autopilotilla, ettei olis ukko arvannut näinkin laiskasta pojasta. Kouluakin oli keskimäärin sellaset 35h/vko ja siittä todisteena päivitin op- tiliäni 60 nopan verran. Olin henkisesti ja fyysisesti marraskuusta huhtikuuhun aivan helvetin tiukoilla. Kevään korvilla otin pataan vedoissa kaikilta ja kattilatkin meni siinä sivussa jakoon, korpes homona. Kvartaali oli kuitenkin laadittu ja toteutettu huolella ja siihen luotettiin, että sieltä se tulee...ja niin tulikin. Katsastuksissa olin vielä aivan talviterässä, mutta keikuin silti hyvin muiden mukana- lupas hyvää.
Tavote itse PM-skaboissa oli kymppisäkkiin sekä pitkällä, että keskarilla ja fiilis oli, että jos ei tule niin tappakaa siihen paikkaan. 10 päivää ennen kisoja meni kulku oli galaksaalista ja mielessä nostelin rimaa yhä ylemmäs. Noh nilkkahan siinä sprinttireenissä meni ekaa kertaa 19 vuoden suunnistelun aikana ja huolella menikin. Sattu niin saatanasti, että siinä mereen kinkatessa luulin ettei siitä kalua tule ennen syksyä. Ei siinä silti luovuttaa auttanut vaan vaivoja Fränkille vähätellen aloin parin päivän päästä nitkuttamaan robocopilla. Perus pessimistisen kymiläisen itseluottamukselle teki pirun häijjyy. Paikathan siinä meni ihan tukkoon ja vire katos tyystin, mut teipillä pysty kisat kohtalaisesti kahlaamaan läpi. Kokoajan koski ja keskittyminen herpaantu pitkällä pari kertaa ja keskarilla kerran niin, että suoritukset jäi perus paskoiksi ja sijat 12. ja 13. ei ollut sitä mitä halusin.
En ollut vielä leiponut itsenäni ulos MM- kuvioista ja päätin miettiä nilkkaa seuraavan kerran syksyllä. Tulin valituksi Norjan MC:n ja olin miehistä ainut, joka kahlas leirin sekä kisojen alle, että päälle. Jarmohan se oli, mut yritettävä oli...virhe. Vaikka kuinka yritin harjotella maltilla niin etenkin kisojen jälkeinen viikko oli liikaa helteineen ja pirun pitkine automatkoineen. Ryssin. MC:ssa petasin keskarilla sellaset lähtöasetelmat, ettei nortongilla tarvinut ainakaan ruuhkassa kyynerpäitä käytellä. Hävettää helvetisti vieläkin, ei vaan osunu.
Norjan jälkeen kroppa oli tukossa ja nilkka homeessa. Kävin magneetissa: nivelside revennyt, nivelkapseli rikki ja rustovaurio telaluussa. Noh, eipä se asioita viikko ennen MM-katastuksia muuttanut, kassellaan syssymmällä. FIN5:lla olin aivan lammas, ei kulken mihkää ja siipi oli aivan maassa. Heitin pyyhkeen kehään ja suuntasin parhaassa mahdollisessa seurassa Islantiin lomalle...
C1 Nusari maailmalla: matkavinkit Islantiin
Moni luulee et reissu sinne olis nykyään halpa, mut ei se oo, Islanti on ollu niis paikois eikä turisteille suunnatut settit oo halventunu. Flygarilla Keflavikiin pääsee n. 350 eurolla. HC- travelleri voi pamauttaa Akureyriin pohjoseen, mut se ei oo niin nöpönuuskaa. Vuokra- auton tarvii tietysti, koska Reykjavikiin jää vaan lohinivan bussin reumapotilaat. Hillopäälliköt vuokraa tietty jeepin, jolla voi ajella muuallakin kuin ykköstiellä, mut voin kertoo ettei millään KIA Corennolla Islannissa paljoa viel bostata. Joku kuvan mukanen alkaa riittämään, mut syö kassaa.
Perus sorsapyssykin maksaa homona (n.500-600e/vko halvimmat), mutta sillä on pysyttävä pääväylällä. Henkilöautoilta kielletyt tiet on merkattu, mut separimpikin hoksaa minne voi ajaa ja minne ei. Islannin kiertävä ygöstie on n. 1350km pitkä ja sen varrelta/läheisyydestä löytää pääasias kaikki hienoimmat mestat minne pikkuautolla pääsee. 5 päivää riittää kiertämiseen, mut siinä jää vähän hampaankoloon...tollanen 7-10 päivää olis optimi ni ehtii rauhas kujuilla.
Matkalla voi taas hillopäälliköt paukkia guesthousseihin, mut perus tablaaja bigettäytyy teltassa. Lämmintä kannattaa pakata mezziin, koska käytännössä kokoajan sataa ja päivällä lämpötila 8-15 astet ja yöllä sit napsun kylmempää. Campingeistä sen verran, että maksaa n. 5e nuppi/yö. Monissa maksu suoritetaan johonkin viereiseen hostelliin, jolloin juoksumajoituksen houkutus käy suureksi etenkin jos yhtään joku asia fasiliteeteissa korpeaa. Suihku maksaa erikseen, joten 100 käkriäisen kolikoita hyvä pitää pykälässä. Sitten oikeesti tärkee vinkki: älä mene siihen kylän ensimmäiseen kämppinkiin, vaan aja ohi ja väijy kylän laidalta syrjäisempi ja rauhallisempi mesta, löytyy kyllä. Ja jos vielä tienviitassa uimapaikan kuva, jossa lämpömittari niin pääset lillumaan miellyttävän pikkupooliin.
Safkasta sen verran, että maksaa Reykjavikissa raflassa suunnilleen saman verran kuin Suomessa eli paljon. Samoin olut, mitä tosin saa pilsun muodossa tosi edukkaasti essolta. Reissun päällä kannattaa vääntää trangialla kotoa roudattua kuivamuonaa ja tonnikalaa. Tosin sitä kyllä löytää myös huoltiksilta, mutta niitä ei aina ole kohdilla, kun nälkä iskee.
Perus nähtävyydet löytyy kun googlettaa. En jaksa eritellä, koska ne on helppo bongata ja jokainen menkööt minne lystää, mutta sen sanon että Blue Lagoonille ei kannata mennä. Saksaa tai ranskaa molottavia turisteja täpötäynnä...ainoat venäjänmolotuksetkin kuulee siellä hyihyi ja maksaa sellasen 23e! Toinen juttu juuri putkahti mieleen, valasristeily pohjosesta Husavikistä ei Reykjavikista. Halvempaa Husavikissä ja parempi atmosfääri parasympaattisessa maurilaiskylässä. Mutta, mutta oikeastaan ainoa varsinainen miinuspuoli maassa on turistien yllättävän suuri määrä. OG- mestoillakin lähes viljalti, joka oli yllättävää ja ihan perberistä. Paree valita ens kerralla ajankohta paremmin....takaisin kausianalyysin pariin. Ihan haihtui Islannin keikkaa muistellessa tappion karvaan kalkin maku suusta hetkeksi. Kaikki hyvä kuitenkin loppuu etuajassa. Islannin jälkeen tultiin kovaa ja korkealta hyvistä fiboista mentaaliseen tyhjiöön. Moti loppu, kunto kuraa ja osoitteena kymi miskolcin sijaan. En uskonut kuinka paljon vituttaisi. Päätin, etten sivusilmälläkään vilkaise mitään ryden ja pauken tarjoamaa onlinea ja toivon vaan mahdollisimman paskaa menestystä kaikille. Eipä se kuitenkaan kisoissa olevien vika ole, että ovat parempia joten maalasin karsintojen jälkeen tussilla suomiliput poskiin ja kyttäsin ihan sutena. Hienoja miehiä kaikki tyynni, joten mikäs siinä on parasta toivoessa. Helvetisti harmittaa Maten puolesta...kyllä sen nyt jumalauta soisi mitallin sen miehen kaulaan jos kenen!!
Noniin, mutta nyt on sitten paraikaa SM- projekti meneillään Teron laatiman blokin muodossa ja nälkälakot siihen selkään. Otin toki sunnuntaina pataa parkkisjarskilta ja junnilta, mutta en anna sen häiritä vaan aion runnoa ronssin kylkeen sekä pitkällä että keskarilla. Mahtuuhan siihen just nää edellämainitut edelle. Ei mutta nyt miun täytyy mennä, pitää olla viideltä viemässä öljyä Afrikkaan...
No ehkä pari biisivinkkiä:
Risto - Levy- yhtiön jätkät
Kasabian - Club foot
Powerman 5000 - When worlds collide
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti